Etusivu
Kuuntele saarnoja
Sana Sinulle
Seurakunnan esittely
Yhteystiedot
Rakennusprojektin seuranta
Nuoret
Toimintakalenteri
Lähetystyö
Seurakuntamme 80-vuotta
Kuvia seurakunnan 80-vuotisjuhlasta 9.9.2007
Salon helluntaiseurakunnan historiaa
Salon helluntaiseurakunnan lähetystyön historiaa
Salon helluntaiseurakunnan musiikkitoiminnan historiaa
Historiikki
Linkkejä

Salon helluntaiseurakunnan musiikkitoiminnan historiaa

Musiikkitoiminta on osa julistusta

Musiikkitoiminta on ollut Salossa voimakasta lähes koko seurakunnan olemassaolon ajan. Heti Betania –seurakunnan perustamispäivän jälkeisenä sunnuntaina kaikuivat kokouksessa oman kitarakuoron laulut. Ensimmäiseen kitarakuoroon kuuluivat Aina ja Alfred Lindström, Ragnhild Haggström, Anni Törmälä, Judith ja Rudolf Kaski sekä viulunsoittajana August Sundell.

Kesän aikana kuoro sai vahvistusta seurakuntaan liittyneistä, uusista jäsenistä. Aluksi kuoroa johti Alfred Lindström ja myöhemmin Judith Kaski. Kuoron musiikilliset valmiudet lisääntyivät. Nuorella Helly Kaislalla oli hyvä lauluääni ja soittotaito. Yksinlaulut onnistuivat kitaran säestyksellä.

Samoihin aikoihin myös Aune Erola (myöh. Pehkonen), Elis Pehkonen, Annikki Virtanen (myöh. Tinell) ja Toivo Tinell tulivat seurakuntaan. Kuoro kykeni laulamaan kaksi- ja kolmiäänisesti.Pehkoset ja Tinellit muodostivat viulu- ja mandoliinikvartetin. Helly Kaislan ja Rauha Nurmen (myöh. Valopaasi) täydentämänä he muodostivat lauluryhmän. He esiintyivät myös kokoushuoneen ulkopuolella järjestetyissä tilaisuuksissa. 

Sotavuodet muuttivat musiikkitoimintaa

Ennen sodan puhkeamista Betania seurakunnassa toimi aikuisten kuoron lisäksi myös pyhäkoululaisista muodostettu lapsikuoro. Sitä johtivat Aune Pehkonen ja Rauha Valopaasi. Laulajia oli enemmin kuin aikuisten kitarakuorossa. Soittimina olivat viulut, kitarat ja sitra.

Sota vaikeutti myös seurakunnan musiikkitoimintaa. Rudolf Kaski kaatui pian talvisodan syttymisen jälkeen. Pehkoset muuttivat Turkuun. Sodan johdosta seurakunta sai myös vahvistusta. Talvisodan jälkeen Hangosta evakuoitujen ihmisten joukossa oli myös uskovia. Karjalasta tulleet siirtolaiset asettuivat uusille asuinsijoilleen. Heidän joukossaan oli paljon laulajia ja soittajia. Hankolaisista varsinkin Astrid Heinonen esitti kokouksissa usein lauluduettoja Annikki Tinellin kanssa.

Toivo Tinell oli  kymmenen vuotta johtanut kuoroa ja hänen vaikutuksensa jatkui 1960 –luvun loppupuolelle, Turkuun muuttoon asti. Sen jälkeen seurakuntakuoroa johti Arto Tinell. 

Orkesteri perustetaan 

Betania seurakunnan kitarakuoron kukoistusaika oli 1950 –luvun puolivälistä uuden rukoushuoneen valmistumiseen asti. Toisen polven uskovat tulivat mukaan musiikkityöhön samalla kun paikkakunnalle muutti uusia, hyviä laulajia.

Kuoro teki vierailuja lähialueille ja muun muassa sairaaloissa vierailtiin säännöllisesti. Kuoro oli tuohon aikaan lähes ainoa työmuoto seurakunnan nuorisolle. Nuoret odottivat milloin he täyttäisivät viisitoista vuotta ja pääsisivät kuoroon.

Salon helluntaiseurakunnan orkesteritoiminta alkoi Aulis Mentusen aloitteesta 1956. Hänen ehdotuksestaan perustettiin Salon Betanian orkesteri (SBO). Sovituksia orkesterille teki Ralf Säde. Orkesterin taso nousi nopeasti, mutta vajaan kymmenen vuoden toiminnan jälkeen soittajien lukumäärä alkoi kuitenkin yleisen muuttoliikkeen myötä vähetä. Myöhemmin Aulis Mentunen ja Teuvo Kopra aloittivat uudelleen orkesteritoiminnan, mutta työ hiipui koska soittajia ei ollut tarpeeksi. 

”Vartija, mikä hetki yöstä on?” 

Uuden rukoushuoneen valmistuminen Mököistenkadulle innoitti myös kuoroa. Paavo Virtasen johdolla kuoro harjoitteli Virtasen oman sävellyksen, kantaatin ”Vartija, mikä hetki yöstä on?”.

Rukoushuoneen valmistumista seuraavana vuotena, 1970 kuoro teki runsaasti matkoja. Tilaisuuksissa koottiin varoja salolaisten velkataakan pienentämiseksi. Kuoro lauloi useilla paikkakunnilla Paavon säveltämän kantaatin. Kerääjät saivat erittäin hyvän vastaanoton.

Paavo Virtanen on julkaissut 160 laulua ja suomentanut 45 laulua. Paavon laulu ”Taivaan käskyhuuto” on viime vuosina tullut suosituksi.  Paavo teki laulun Eritreassa jossa hän esitti sen haitarin säestyksellä kolmelletuhannelle kuulijalle.  

Christianus-kuoro

Christianus –kuoro, jonka muutamat laulajat perustivat vuonna 1973 musiikkievankeliointiin yli seurakuntarajojen, on antanut vahvan panoksen myös seurakunnan laulutoimintaan. Kuoroa, kuoron pienryhmiä ja yksittäisiä laulajia on kuultu lukuisissa seurakunnan jumalanpalveluksissa ja perhejuhlissa.

Arto Tinell´in luotsaaman kuoron konsertit ovat olleet merkittäviä tapahtumia Salossa ja lähikunnissa. Kuoro on vieraillut säännöllisesti alueen sairaaloissa. Useita äänilevyjä julkaissut Christianus –kuoro on tehnyt myös vuosittain vierailumatkoja ympäri Suomea, Ruotsiin ja Viroon. 

Nuoret mukana musiikkitoiminnassa

Seurakunnassa toimi 1990 –luvun alussa neljä kuoroa. Näistä seurakuntakuoron ja eläkeläisten kuoron johdossa toimi uudelleen Saloon muuttanut Toivo Tinell. Hänen jälkeensä seurakuntakuoroa johtivat Anne Hoikkala ja Henry Zitron. Tiina Virtasen johtama nuorten Valokuoron vetäjäksi tuli myöhemmin Päivi Rantala (nyk. Tinell).

Nykyisin nuorilla on oma, Leena Halosen johtama ylistyskuoro, God´s Garden. Varhaisnuorilla on mahdollisuus laulaa ja soittaa Arto ja Johanna Lokkilan johtamassa lauluryhmässä ja bändissä.

Lisäksi seurakunnan keskellä on runsaasti yksinlaulajia ja nopeasti koottavia, pieniä lauluryhmiä. Lasten Jippii -tapahtumiin on osallistunut runsaasti lapsia. Vuonna 2005 noin 45 salolaista aloitti puolitoista vuotta kestäneen kiertueen esittäen  ”Poonam” – näytelmän. Viikonloppuihin keskittyneet matka suuntautuivat kaikkiin Suomen maakuntiin.