Juhlan viimeinen päivä

Teksti ja kuva: Eero Ketola

"Mutta juhlan viimeisenä, suurena päivänä Jeesus seisoi ja huusi ja sanoi: Jos joku janoaa, niin tulkoon minun tyköni ja juokoon. Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään on, niin kuin Raamatun sanoo, juokseva elävän veden virrat". Johannes 7: 37 – 38

Juhlia odotetaan usein pitkiä aikoja. Juhlakausi on usein melko lyhyt. Juhlat päättyvät ja alkaa arki ja seuraavan juhlan odotus. Juhlan viimeinen päivä on usein hyvin tärkeä. Silloin ollaan vielä yhdessä sukulaisten kanssa. Tosinaan juhlan viimeinen päivä on jo matkustuspäivä. Sukulaiset ja ystävät hyvästellään ja lähdetään usein pitkälle kotimatkalle. Varsinkin talvella matka saattaa olla hidasta huonojen sääolosuhteiden johdosta.

Lehtimajanjuhla kesti 8 päivää. Seitsemän juhlapäivää ja kahdeksas päivä oli "viimeinen, suuri päivä".

Juhlan viimeisenä, suurena päivänä Jeesus suuntasi voimakkaan puheen kansalle. Jerusalemissa oli tuhatmäärin juhlakansaa. Juhlaan liittyi perinteitä, seremoniaa ja puheita. Jeesus näki ihmisten sisimmän. Vaikka oli juhlittu kauan, niin ihmiset olivat kuin "kuivassa erämassa". Heidän sydämensä oli tyhjä. Aivan tyhjä.

Jeesuksen puhe oli dramaattinen: "Jos joku janoaa, niin tulkoon minun tyköni ja juokoon". Jeesus kutsui ihmisiä luoksensa. Jeesus oli juhlan keskipiste.

Jeesus lupasi ihmisen sisimpään "juoksevan, elämän veden virrat".

Kristilliset juhlien syvin merkitys on, että ottaisimme vastaan Jeesuksen henkilökohtaisena pelastajana. Hän ottaa jokaisen häneen uskovan vastaan antaen lahjaksi "elävää vettä".

Elämämme muuttuu. Meistä tulee "niin kuin istutettu puu vesiojain tykönä, joka antaa hedelmänsä ajallaan ja jonka lehti ei lakastu; ja kaikki mitä hän tekee, menestyy". Psalmi 1:3