Lähellä ristiä

Teksti ja kuva: Eero Ketola

Olin marraskuussa yhdeksän päivän matkalla Balkanilla. Olimme Tellervon kanssa siellä lähetystyössä vuosina 1996 – 2006. Tällä kerralla olin Pohjois-Makedonian, Bulgarian ja Kreikan vuoristoisella rajaseudulla.

Iltaisin sakaalit ulvoivat majapaikkamme ympärillä. Päivisin oli suorastaan hellettä, mutta matkan viimeisenä päivänä sää muuttui tyypilliseksi Balkanin marraskuun sääksi. Tuulta, sadetta ja lunta vuorten huipuille.

Aamulla katsoin majapaikkamme edustalla olevaa, pientä, kuin "ortodoksikirkon" pienoismallia. Ortodokseilla on tapana rakentaa pieniä rukouspaikkoja teiden varsille ja asuntojen pihoille. Usein niissä palaa kynttilä ja niissä on sisällä pieni ikoni. Niiden katolla on poikkeuksetta pieni risti.

Pysähdyin katsomaan pihalla olevaa rukouspaikkaa. Kiinnitin huomioni siihen, että ristin takana rukoilijasirkka piti lujasti kiinni rististä.

Jäin miettimään asiaa ja katsomaan sirkkaa. Se pysytteli lähellä ristiä.

Jeesuksen työ ristillä on koko kristinuskon ydin.

Paavali kirjoittaa ensimmäisessä kirjeessään korinttolaisille:

"Sillä sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima".

Pysytään lähellä Jeesuksen ristiä. Ristin lähellä on paras rukouspaikka.