Mestarilaulajilla on vaatimaton väritys
Teksti ja kuva: Eero Ketola
"Vaikka menisin läpi pimeimmän laakson läpi, minä en pelkäisi, Herra". Psalmi 23:4. Good News Bible.
Kesäyönä on tarjolla runsaasti kaunista musiikkia. Ilmaiskonsertteja riittää rantaruovikoissa, ojien varsilla ja rehevissä lehdoissa. Pienikokoisia laulajia on usein vaikea nähdä rehevän kasvuston seassa. Kaikki maamme mestarilaulajat ovat varsin vaatimattoman näköisiä. Ei kirkkaita värejä tai näyttäviä päätöyhtöjä, mutta laulua parhaasta päästä.
Hämmästyttävää, että pienet linnut voivat laulaa niin lujaa. Satakielen laulu saattaa olla niin voimakasta, että se kuuluu sisälle olohuoneeseen saakka, vaikka parvekkeen ovi olisikin suljettu. Satakielen kuuluisalle laululle tunnusomaista on laulun hätkähdyttävä voima, soinnin puhtaus ja esityksen taiteellisuus. Satakielikoiraiden laulussa on kuitenkin suuria eroja. Osa koiraista laulaa vain lyhyitä aikoja, toisten laulu saattaa kestää tunti toisensa jälkeen.
Luhtakerttunen on pieni mestarilaulaja. Sen laulu on täynnä nerokkaita, yllättäviä käänteitä. Matkijana luhtakerttunen on lähes voittamaton. On laskettu, että taitavat luhtakettuset voivat matkia saman lauluryppään aikana yli kolmeakymmentä lintulajia.

Useat ovat sitä mieltä, että linnustomme paras laulaja on viitakerttunen. Viitakerttunen on todellinen laulutaituri. Sen laulua kuunnellessa tuntuu kuin olisi sinfoniakonsertissa. Viitakerttunen laulaa hillitysti, rauhallisesti, tosinaan se toistaa samaa aihetta ja palaa sitten jälleen loistavaan säveltulvaan. Samalla tavalla kuin muillakin yöllä laulavilla linnuilla myös viitakerttusella on tasoeroja. Toiset koiraat laulavat selvästi paremmin kuin toiset. Ainakin kuulijan mielestä.
Mestarilaulajat ovat vaatimattomia väritykseltään. Ihmisen elämässä on tosinaan, tosilla useinkin aikoja, jotka ovat tummia kuin yö. Kaiken tämän keskellä Jeesus on luvannut olla meidän kanssamme. David kirjoittaa Psalmissa 23: "Vaikka minä vaeltaisin kuoleman varjon laaksossa, en minä pelkäsi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani".
Ihmisen ylistyslaulu Jumalalle soi usein kaikkein kauniimmin inhimillisen tuskan keskellä. Ihminen voi ulkonaisesti olla heikko, sairas ja haavoittunut. Kuin väritön mestarilaulaja. Mutta hänen sisimmästään pulppuaa kirkkaasti ja monipuolisesti uuden elämän laulu.
