Raamatun sana antaa voimaa varautumiseen

Teksti ja kuva: Eero Ketola

Helsingin sanomien etusivun täytti ilmoitus "Kouvola pitää Suomen turvassa". Kouvola kutsuu "Kouvolan turvallisuuskonferenssiin 13.9.2024". Hyvin ajankohtaista on keskustella varautumisesta ja turvallisuudesta. Kristityllä on myös mahdollisuus hengelliseen varautumiseen ja valmistautumiseen kaiken sen keskellä mitä tapahtuu.

Aikaisemmassa kolmessa Sana sinulle-kirjoituksessa toin esille, kuinka tärkeä on henkilökohtainen, tuore, elävä uskonyhteys Jeesuksen kautta Jumalaan. Toiseksi sydämen puhtaus. Kolmantena anteeksiantava mielenlaatu.

Neljäs tärkeä elementti varautumiseen on Raamatun lukeminen ja Jumalan sanan ajatteleminen ja sen miettiminen.

Raamatun sanassa kuulemme Jumalan puheen. Raamattu antaa meille toivon ja rohkeuden. Psalmissa 119 kerrotaan Jumalan sanan arvovallasta ja sen tuomasta avusta jokapäiväiseen elämään. Jakeessa 105 on kirjoitettu: " Sinun sanasi on minun jalkaini lamppu ja valkeus minun tielläni".

Vuoden 1992 Raamatun käännöksessä jae on: " Sinun sanasi on lamppu, joka valaisee askeleeni, se on valo minun matkallani".

Kun ympärillä on pimeää ja ahdistavaa niin tarvitsemme varautumiseen valoa ja oikeaa suuntaa. Jumalan sana on lamppu, joka valaisee askeleemme. Ilman Jumalan sanaa on pimeää ja lohdutonta. Emme tiedä miten meidän tulisi edetä. Jumalan sana antaa valon. Ilman valoa on autolla mahdoton ajaa pimeässä syysyössä. Ilman valoa emme voi tehdä pimeässä työtä. Ilman valoa ei suunnistaja löydä rastille. Siksi suunnistajilla on otsalamppu. Otsalamppu antaa valoa siihen suuntaan, johon juostaan. Jumalan sana antaa meille valon ja voimme ottaa rohkeasti askelia. Sana on "valo minun matkallani".

Olemme kaikki matkalla, vaikka emme olisi varsinaisella vapaa-ajan matkalla tai työmatkalla. Olemme elämämme matkalla. Ilman valoa on pimeässä vaarallista liikkua. Ilman Jumalan sanan valoa näemme vai pimeää ja masentavaa. Jumalan sanan valossa näemme Jumalan mahdollisuudet. Sana on varautumisen kalliopohja. Emme "hyppää suureen tuntemattomaan" vaan otamme askeleita voimaan ja sisäiseen tasapainoon.

Vanhassa, hengellisessä laulussa ( Aatu Heiskanen 1886 – 1941. Hengellinen laulukirja) on rohkaisevat sanat.

"Pauhatkoonpa elon meri, purtein kestää sen. Turvan antaa pyhä veri, siksi pelkää en. Purtenani ompi armo, armo ikuinen. Turhaan uhkaa meren tarmo, viima vihainen. Johdossa saan olla Herran, taivaan kuninkaan. Hänpä voitti meren kerran, Häneltä avun saan. Vaaroja on paljon kyllä, mutta pelkää en. Taivashan on meren yllä, hallitsija sen".

Me kestämme, selviydymme ja voitamme Jumalan sanan voiman kautta.

Psalmi 119, jae 49: "Sinun sanasi antoi minulle toivon".