Se on pienestä kiinni
Teksti: Eero Ketola. Kuva: Jere Ketola
Kesällä 1975 Kemiönsaaressa oli kuulevien ja kuurojen lasten yhteinen kesäleiri. Halusimme nuorina ohjaajina valmistautua huolellisesti leiriin. Ostimme suuret viittomakielen opaskirjat. Harjoittelimme viittomista ja lähdimme innostuneesti leirille. Leirillä oli noin 160 lasta, joista puolet oli kuuroja eri puolilta Suomea. Leiri onnistui hyvin. Alun innostumisen jälkeen viittominen kuitenkin ohjaajilta hiljalleen unohtui. Viittomakielen opaskirjat jäivät kirjahyllyyn tai ne lahjoitettiin pois.
Alkutalvesta vuonna 2009, kolmekymmenenneljän vuoden kuluttua kävelin Venäjän federaatioon kuuluvassa, Burjatian tasavallan pääkaupungin Ulan Uden kadulla. Olimme menossa paikallisten kristittyjen kanssa lähellä olevaan ravintolaan. Kävellessäni huomioni kiinnittyi vasemmalla puolella, suuren, puiden portin katveessa olevaan poikaan. Hän oli iältään ehkä noin kuusivuotias, ehkä hieman vanhempi.
Vieressäni oleva mies sanoi: " Hän on kuuro poika. Mennään". En jatkanut matkaa. Pysähdyin, käännyin ja otin muutaman askeleen ja menin pojan luo. Kumarruin pojan edessä. Katsoin häntä. Muistin vain yhden viittomakielen lauseen. Muistin myös, että viittomakieli ei ole samanlainen kaikissa maissa. Siitä huolimatta yritin. Viittoilin hänelle: "Jeesus rakastaa sinua". Poika katsoi minua ja hymyili. Ilmapiiri oli hiljainen ja rauhoittava. Ei ääntä, mutta kuitenkin jotain yhdistävää. Ymmärsin, että poika käsitti viittomakielen. Viittoilin saman uudelleen. Ajattelin, onko kukaan osoittanut pojalle ystävällisyyttä ja rakkautta. Tai onko kukaan kertonut hänelle Jeesuksesta.
Voimme pienillä teoilla välittää lähimmäisillemme huomaavaisuutta ja rakkautta. Siihen ei tarvita valmisteluja tai suuria opintoja. Meitä kaikkia tarvitaan hyvän mielen ja ilmapiirin levittäjäksi. Ravintolassa söin lampaan- ja poronlihatäytteisiä Burjatian pelmenejä.
Pojan kasvot olivat kuitenkin mielessäni. Vielä nyt muistan hänen kasvonsa. Pieni, ystävällinen kohtaaminen merkitsee usein enemmin kuin ajattelemme.