Suojaavat siivet
"Sulillansa hän sinua suojaa, ja sinä saat turvan hänen siipiensä alla; hänen uskollisuutensa on kilpi ja suojus". Psalmi 91:4
Teksti ja kuva: Eero Ketola
Pienellä metsälammella saattaa nähdä siron, kauniin ja värikkään vesilinnun. Punakeltaiset höyhentupsut, ruosteenpunainen vatsa ja kirkkaan punaiset silmät kiinnittävät huomion. Heti havaitsee, että kysymyksessä ei ole lampien sinisorsa tai telkkä vaan mustakurkku-uikku. Uikulla on tapana kuljettaa poikasiaan selässä. Toisinaan poikaset ovat linnun höyhenten suojassa silloinkin, kun lintu sukeltaa.
Mustakurkku-uikun lajinimi on latinassa auri'tus eli pitkäkorvainen. Juhannusyönä seurasin mustakurkku-uikkupariskunnan elämää pienellä lammella. Rannoilla lauloivat pajulinnut ja käki kukkui kauempana. Mustakurkku-uikku sukeltaa ahkerasti ja nostaa nokallaan ylös suurikokoisia vesihyönteisiä. Sitten uikku ottaa suoran reitin kohti puolisoaan. Sen selässä on neljä poikasta. Osa poikasista on kokonaan kätkeytynyt pörröisten höyhenien alle. Kaksi poikasta kurottaa nopeasti päänsä. Hennot nokat avautuvat. Samalla höyhenten alta pujahtaa esiin kahden muun poikasen kirjavat päät. Ruokaa tuonut lintu ui kauemmas ja sukeltaa jälkeen. Sitten se ui nopeasti tuomaan uutta ruokaa poikasille. Sama toistuu uudelleen ja uudelleen.
Poikasiaan selässä kuljettava uikku haluaa myös sukeltaa ja sen jälkeen puhdistaa höyhenpeitettään. Poikaset kierähtävät veteen ja uivat aikuisen linnun perässä. Pienin poikasista lähtee uimaan aivan eri suuntaan kuin muu poikue. Poikanen ui useita kymmeniä metrejä. Poikanen on selvästi hyvin huolestunut ja selvästi hämillään. Se ihmettelee missä oikein nyt ollaan. Muita poikasia ei näy. Hetken päästä toinen aikuisista uikuista havahtuu yhden poikasen puuttumiseen. Lintu ojentaa kaulansa ja katselee joka suuntaan.
Huolestunut lintu kuulee pienen poikasen äänen ja lähtee vauhdilla uimaan sitä kohti. Poikanen yrittää päästä emon selkään, mutta pienissä räpylöissä ei ole pitoa. Poikanen putoaa takaisin veteen. Lopulta kiipeäminen onnistuu. Huojentuneen näköinen, ilmeisesti koirasuikku, lähtee uimaan kohti puolisoaan, joka odottaa kolme poikasta selässään. Eksynyt poikanen tuodaan turvaan. Aikuisen linnun höyhenpeite lämmittää poikasen ja antaa sille suojaa.
Tapahtumaa katsellessa tulee mielen Psalmi 91 joka kertoo Kaikkivaltiaan suojeluksesta.
"Joka Korkeimman suojassa istuu ja kaikkivaltiaan varjossa yöpyy, se sanoo: Herra on minun turvani ja linnani, hän on minun Jumalani, johon minä turvaan. Sillä hän päästää sinut linnustajan paulasta, turmiollisesta rutosta. Sulillansa hän sinua suojaa, ja sinä saat turvan hänen siipiensä alla; hänen uskollisuutensa on kilpi ja suojus".