Väärän mallinen

Askartelen silloin tällöin kukka- ja havuasetelmia. Aloitin taas kerran tekemään syksyisiä kransseja ja keräsin innoissani erilaisia materiaaleja luonnosta. Mielessäni suunnittelin millaisia luomuksia tällä kertaa tekisin? Aloin määrätietoisesti taivuttelemaan puun oksia tahtoni mukaisesti.

Työn edetessä huomasin, etteivät oksat oikein tahtoneet taipua niin kuin olin

suunnitellut, vaan niillä oli selvästi oma näkemys lopputuloksesta. Yritin väkisin vääntää niitä haluamaani malliin ja välillä onnistuinkin saamaan kauniin pyöreän muodon aikaiseksi, mutta yksi kranssi oli itsepäinen. Siitä tuli mielestäni aivan kiero ja väärän mallinen. Hetken sitä pyörittelin ja mietin, mitä sen kanssa teen, kunnes tajusin, että sehän on lähes sydämen mallinen. Lisäsin kranssiin oksia niin että sydämen muoto vahvistui ja koristelin sen valmiiksi. Ja lopputuloksena oli sydämen muotoinen kranssi. Ehkäpä kaunein kaikista kuudesta, jotka tein. Olin vähän yllättynyt. Ja tätä en ollut edes etukäteen suunnitellut.

Silloin aloin miettimään. Usein suunnittelemme omaa elämäämme ja ajattelemme etukäteen, miten haluamme sen menevän, mitä asioita teemme ja mitä tavoittelemme.

Teksti: Rikka Hallikainen. Kuva: Riikka Hallikainen 

Ja elämä saattaa pitkiäkin aikoja mennä suunnitelmiemme mukaan. Ja hyvä niin. Suunnitelmia saa ja kuuluukin tehdä. Kuitenkin jokaisen elämässä tulee joskus vaiheita, jolloin ajattelemme: eihän tässä näin pitänyt käydä. Väärän mallinen tuli. Saatamme kapinoida muuttuneita olosuhteita vastaan ja yrittää väkisin vääntää asioita siihen suuntaan mihin olimme suunnitelleet niiden menevän. Niin kuin minä yritin väkisin vääntää kranssista sellaista kuin olin etukäteen suunnitellut. Jumalalla on kuitenkin omat suunnitelmansa meidän elämällemme. Hän haluaa meille hyvää ja hän on luvannut antaa meille tulevaisuuden ja toivon. Silti välillä unohdamme - tai sitten emme halua - kysyä Jumalalta, mitä hän on suunnitellut meidän varallemme ja mitä hän haluaa meidän tekevän elämällämme. Siksi hän välillä pysäyttää meitä - lähettää sanansa , joka muuttaa elämämme toisen näköiseksi - ja kääntää meidät kulkemaan jotakin toista tietä, mitä itse olimme suunnitelleet. Jos suostumme irrottamaan itsemme omista suunnitelmistamme ja katsomaan elämäämme vähän toisesta näkökulmasta, saatamme yllättyä; aivan niin kuin minäkin yllätyin, kun huomasin, että kieroon menneestä kranssista saakin tehtyä kauniin sydämen. Voimme pysähtyä miettimään, ovatko elämäämme kutsumatta tulleet muutokset Jumalan antamia uusia mahdollisuuksia - tienhaaroja - jotka johdattavat meidät johonkin paljon parempaan, mihin omat suunnitelmamme olisivat johdattaneet. Onko tämän toisen tien päässä suurempi siunaus elämällemme mitä itse valitsemamme tien päässä olisi ollut? Onko siellä odottamassa se kaikkein kaunein sydänkranssi - rakastavan Isän siunaus, jonka rinnalla omat suunnitelmamme kalpenevat?

Uskalletaan rohkeasti ottaa elämässä vastaan se, mitä Jumala meille antaa ja heittäytyä hänen johdatettavakseen; valmiina muutoksiin ja yllätyksiinkin, koska Isän kämmenellä olemme aina turvassa ja Hän kantaa meidät onnellisesti perille.

"Minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne eivätkä teidän tienne ole

minun teitäni, sanoo Herra.

Sillä niin korkealla kuin taivas kaartuu maan yllä, niin korkealla ovat minun

tieni teidän teittenne yläpuolella ja minun ajatukseni teidän ajatustenne

yläpuolella.

Niin kuin sade ja lumi tulevat taivaasta eivätkä sinne palaa vaan kastelevat

maan, joka hedelmöityy ja versoo ja antaa kylväjälle siemenen ja nälkäiselle

leivän, niin käy myös sanan, joka minun suustani lähtee: se ei tyhjänä palaa

vaan täyttää tehtävän, jonka minä sille annan, ja saa menestymään kaiken,

mitä varten sen lähetän.

Iloiten te saatte lähteä matkaan, ja onnellisesti te pääsette perille.

Vuoret ja kukkulat riemuitsevat teidän edessänne, ja kaikki metsän puut

taputtavat käsiään.

Orjantappuran paikalle nousee sypressi ja piikkipensaan paikalle myrtti.

Tämä tapahtuu Herran nimen kunniaksi ja on ikuinen merkki, joka ei

koskaan katoa." Jesaja 55:8-13